Uusilla metsäpoluilla

Meidän emäntä on ollut järkevä! Se on etsinyt meille uuden ulkoilupaikan ja se ei olekaan tavallinen ja tylsä maantie vaan ihan oikea iso metsä seikkailupolkuineen. Me päästiin sinne viime viikolla meidän hyvän kaverin, Wilma-snautserin kanssa ja myös sen Wilman emäntä oli meidän emännän kaverina siellä.

Luulen, ettei me sinne metsään ilman muita kavereita mennäkkään koska emäntää jännittää suuret metsät. Se voi esimerkiksi eksyä tai nähdä karhun. En minäkään luottaisi emäntään niin paljoa, että lähtisin sen kanssa kovin syvälle metsien polkuja kahdestaan kävelemään ja nytkin aluksi kävelin varovaisesti emännän jalassa kiinni. Ihan varalta vain.

Minä suuren suuressa metsässä.


Wilma houkuttelee minua juoksemaan.



Sitten kun innostuin liikkumaan niin juoksin Röllin ja Wilman kanssa kilpaa pehmeää hiekkatietä, kiipesimme kiville ja nuuskimme metsän tuoksuja oikein kunnolla. Kyllä väsytti kun kotiin päästiin.

Röllin kanssa tähystämme kivellä.

Wilma ja Rölli


Me ollaan oltu erossa meidän emännästä koko viikonloppu. Emäntä ei perjantaina tullut kotiin ollenkaan vaan meidät haki emännän äiti, pakkasi meidät autoon ja ajelutti lempipaikkaan. Siellä saatiin maha täyteen ruokaa ja tarpeeseen tuli sekin ruoka koskapa emäntä oli pitänyt meitä nälässä koko päivän. Myös emännän äiti huomasi asian ja luuli ettemme olleet saaneet ruokaa kokonaiseen päivään. Onneksi se luulikin niin, siksi se antoi meille vähän lisääkin.

Me ollaan viikonlopun aikana oltu potunnostossa ja syöty ja nukuttu hyvin. Nyt taas olemme täällä meidän oikeassa kodissa ja elämä näyttää taas normaalilta kun nähtiin emäntä. Vaikka hyvä hoito meillä oli ilman emäntääkin, ehkä voisimme useamminkin mennä hoitoon. Vaikuttaa siltä että ruokaa on huomattavasti enemmän tarjolla kuin silloin jos emäntä itse vahtii lähettyvillä. Olen saanut oikeiden ruokien lisäksi välipalaksi mm. possun korvan, hirven rustoa ja porkkanoita! MAHTAVAA!

T. Rilla

Limingan koiranäyttely

Tänään me esiinnyttiin!



Ensin esiintyi Rilla ja paljastui sellainen yllättävä seikka, että meidän linnunkakkaa ja muuta kakkaa rakastava pikkupossu onkin oikea prinsessa! Emäntä oli ihan ihmeissään ja sitten se kikatti tosi kauan sen kaverin kanssa kehän laidalla ja luki sitä prinsessakuvausta Rillasta.

Ja tässä hieno neiti kävelee.


Tässä Rilla pöydällä.


Minusta siellä näyttelypaikassa olisi ollut paljon kivempi leikkiä kaikkien kavereiden kanssa kuin esiintyä. Näin monta Puppea ja Pirreä mutta ei ne kai ollut oikeita kun ei ne alkanu meitä ollenkaan. Tuolla näytelmissä se on minusta tosi tiukkapipoista touhua, ettei siellä muka saa leikkiä keskenään vaikka tarjolla olisi niin paljon uusia kavereita!

Me oleiltiin ulkona monta tuntia ja emäntä osti meille pussin hirven kylkiluita. Minä en malttanut alkaa siellä paikanpäällä herkuttelemaan mutta nyt kotona on kyllä maistunut.

Minä esiinnyin erinomaisesti. Minulla on kuulemma hieno pää ja naaman ilme. Uskon kyllä sen itsekin. Sitten minun silmät ja korvatkin on kivat. Kerran yksi tuomari sanoi, että minun sieraimet on liian pienet. Kuka niitä sieraimia kattoo, pitää kattoa koko naamataulua! Sitten minulla on bodattu rintakehä ja selkäkin on treenattu. Niin ja turkki on excellent! Osaan myös liikkua hyvin! Olen niin hieno UROS. Onhan se jo kumma, jos ei naiset ala kiinnostua minusta. Nyt täytyy vähän rauhoittua, ettei ihan ala oma kehu haisemaan.

Emäntä oli iloinen mutta minä olin iloinen vasta sitten kun pääsin kehästä pois ja emäntä muisti antaa makkaraa. Ajatella että se lähti minun kanssa kehään ja unohti makkarat! NOLOA!

Kaunis Rilla.


Komea minä.


Nyt on kiva reissu takana ja me ollaan ihan väsyneitä. Käytiin vähän juoksentelemassa pellolla ja rentoutumassa.